perjantai 13. huhtikuuta 2012

Viikon huipennus

Vastasin tänään puhelimeen töissä, ja pienen hetken päästä tajusin, että puhuja puhui englantia. Ei ongelmaa, tiedusteli vain, onko kukaan tulossa meiltä parin viikon päästä järjestettävään kansainväliseen käännöstoimistojen konferenssiin. Halusi kuulemma esitellä palvelujaan.

Aloitin tänään myös käännöstyötä! Siis että ihan käännän ja vieläpä pääkielisuunnassani eli saksasta suomeen. Paha vain, että teksti on itävallan saksaa ja kunta-alan sanasto on muutenkin niin kökköä. Eli että törmäsin heti sanoihin, joita ei löydy saksan sanakirjoista eikä oikein netistäkään, mitä ihmettä niihin sitten keksii. Mutta onneksi käännökseni oikolukijana toimii henkilö, joka työskentelee kahden metrin päästä minusta, ja näitä tekstejä on tiedossa seuraavat viikot enemmänkin, niin tässä on oikein hyvät mahdollisuudet oppia uutta.

Täytimme tänään vihdoin poikkeamalomakkeen työstä, josta asiakas valitti pari viikkoa sitten. Projekti ei ollut minun, mutta koska vastaava projektipäällikkö oli tuolloin sairaana, hoitelin käännökset kuntoon. Siinä oli stressilevelit kohtalaisen korkealla, mutta nyt on tuokin paketissa. Totesimme, että syy käännöksen olomuotoon (sieltä puuttui tekstiä ja asettelut oli vähän vinksallaan) oli yhtälailla sekä asiakkaassa, kääntäjässä että toimistossa.

Piti mennä töiden jälkeen Sokokselle shoppailemaan ja ruokaostoksille. Lyhin reitti kulkee Koskikeskuksen läpi, mutta pari kertaa ostoskeskuksen keskiaukion ympäri kuljettuani lompsin pääovista ulos, kun en enää löytänytkään sitä ovea, joka vie suoraan kosken rantaan. Ei pitäisi mennä koko höskään, ennen kuin saavat remontin valmiiksi. Sinne on nyt jopa palkattu nuoria töihin opastamaan ihmisiä - ei siellä osaa suunnistaa tällä hetkellä kukaan muukaan. Menin sitten Stockmannille, kun Sokokselle olisi ollut muka liian pitkä matka - suututti.

Torstaiaamuna heräsin muuten ihmeelliseen tunteeseen. Vasen silmäni oli rähmän peitossa. Aivan uskomatonta, sillä muistaakseni silmässäni on ollut tuollainen määrä rähmää joskus ala-asteella. Ei se kipeä ollut, mutta punoitti ja kutitti pitkin päivää. Jonkinlainen tulehdus lienee kyseessä, mutta uskoakseni se johtuu vain lievästä flunssasta, katupölystä jne. Tänään on jo parempi, huomenna tuskin enää punoittakaan enää.

Sataa vettä. Pöly laskeutuu. Krookukset ja leskenlehdet kukkivat jo. Viikonloppuna tiedossa gradun säätämistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti