sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Monipuolinen Teneriffa

Perinteinen mielikuva rantalomakohteesta.


Hieman erilaista kasvistoa kuin koto-Suomessa. Yllä: kasvitieteellinen puisto Teneriffan pääkaupungissa Santa Cruzissa. Alla: tulivuori Teiden luonnonpuisto lumivaroitusmerkkeineen. Alimpana: Gomeran luonnonpuiston aavemaista laakeri- ja kanervametsikköä kutsutaan satujenmetsäksi.



Korkeuserot ovat huimat Suomen tasaisuuteen verrattuna. Yllä: La Gomera tunnetaan Kanarian saarten "rusinana" sen ryppyisyyden takia. Alla: El Teide on uinuva tulivuori ja koko Espanjan korkein kohta (3718 m).


Niin kliseiseltä kuin se saattaa äkkiseltään kuulostaa, otimme helmikuussa äkkilähdön Kanarialle. Tarkoituksena ei todellakaan ollut tehdä mitään kulttuurimatkaa saati tutustua paikalliseen elämään. Minulla ja ukolla oli molemmilla tilausta hermo- ja lepolomalle, ja kun vihdoin molemmilla oli aikaa, käytimme tilaisuuden hyödyksi. Ja ikuisena auringonpalvojana halusin tietenkin päästä talven keskeltä lämpöön ja aurinkoon. Tähän aikaan vuodesta vaihtoehdot ovat melko vähissä, ja kun en niin välittäisi kaukokohteista, Teneriffa ja Playa de las Américas kelpasivat mainiosti. Vaikka reissu oli viimeistä piirtoa myöten erittäin onnistunut, toista kertaa ei kyllä kuitenkaan olla menossa samaan kohteeseen, ainakaan ihan heti.

Hienointa oli kaiketi saaren korkeuserot. En ole varmaan aikaisemmin käynytkään niin korkealla kuin mitä Teidelle noustessamme. Pilvien yläpuolella aurinko paistaa kirkkaasti ja liikkuminen saa puuskuttamaan ohuen ilmanalan takia. Kanaria oli myös muutoinkin hieno valinta, sillä se oli ennen kaikkea helppo matkailukohde. Paikka tunnetusti kuhisi turisteja, mutta yllättyin myös espanjankielisten suuresta määrästä. Lähes kaikki yritysten työntekijät, ravintoloiden sisäänheittäjiä lukuunottamatta, olivat espanjankielisiä, mutta saarella tuntui myös olevan paljon espanjanlaisia turisteja. Kieltä pääsi siis käyttämään ihan mukavasti, mutta myös englannilla olisi pärjännyt hyvin.

Kohde ei ollut halpa, mutta kaksi viikkoa ennen matkaa reissu irtosi noin neljänneksen halvemmalla. Jos olisimme vielä viikon malttaneet odottaa ennen ostoa, hinta olisi ollut enää vain puolet alkuperäisestä! Emme myöskään valinneet sitä halvinta hotellia, vaan upean, neljän tähden hotellin aivan meren rannasta. Onneksi se myös osoittautui hintansa veroiseksi!

Hintataso myöskään kohteessa ei vastannut manner-Espanjan tasoa, mutta kyllä nyt yhden viikon syö ulkona myös lähes suomalaisellakin hintatasolla. Juomat olivat halvempia, mutta koska kraanavettä ei voinut juoda, myös ihan pelkkään veteenkin meni jonkin verran rahaa. Shoppailua emme harrastaneet pakollisia tuliaisia lukuunottamatta. Rantaliikkeet pursusivat kuitenkin kivannäköistä hepenettä, ja kaikkialla tuntui olevan alennusmyynnit menossa.

Teneriffa osoittautui kaiken kaikkiaan oivaksi valinnaksi, sillä se on Kanarian saarista monipuolisin. Ja sen kyllä huomasi. Viikkoon mahtui tasapuolisesti niin luonto- kuin rantapäiviä. Vierailimme myös naapurisaarella La Gomeralla, joka on Kanarian saarista ryppyisin ja vihrein. Korkealla käydessä pitkät vaatteet tulivat tarpeen, ja olisihan sen toppatakinkin voinut päälleen ottaa, kun se matkassa oli mukana kuitenkin... Gomeralla osuimme myös sadepilveen, joten pelkkää auringonpaistetta matka ei ollut.

Lämpötila oli helmikuulle tyypillisesti noin parissa kymmennissä. Rannalla tarkeni, jos aurinko paistoi ja merivesi oli juuri sopivaa uimiselle. Hotellillamme oli myös lämmitetty ulkoallas, joten uintia tuli harrastettua. Illalla ei kuitenkaan enää tarjennut lyhyissä vaatteissa kovan tuulen takia. Kosteaan meri-ilmastoon ei myöskään aivan viikossa ehtinyt tottua, vaan toin mukanani jonkinlaisen kroonisen vilustumis- ja nuhapöpön. Samalla tarttui joku innostuksenkadotusmörkö mukaan, sillä gradun hiominen ja muukin työnteko tuntuu nyt aivan ylivoimaiselta tehtävältä.

Ps. Blogin otsikkokuva on La Gomeralta, Garajonayn luonnonpuistosta, jossa vallitseva kosteus saa metsän näyttämään satumaiselta. Oppaan mukaan siellä voi nähdä ties minkälaista kulkijaa kuten peikkoja, noitia ja vaaleanpunaisia elefantteja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti