En tiennyt olevani näin hyvä kirjoittamaan soopaa. Koko pienen ikäni kuvittelin, etten vain osaa kirjoittaa laveasti. Ainekirjoitusten minimimäärä oli vaikea saavuttaa. Mutta kai se vain niin on, että en turhaan käynyt 17 vuotta koulua. Gradustani tulee yli 100-sivuinen ja se eteni hurjaa vauhtia. Nyt se on valmis.
Huikeaa voida todeta tuo asia noin yksioikoisesti. Eikä se siis vielä ole valmis, kun tarkistan sen läpi vielä ennen palautusta. Kovasti alkaa jo valmistumishypetys nousta. Mutta lähempänä valmista tässä ollaan kuin mitä aikaisemmin ja siis jo melkein valmiita. Läpiluku tosin saattaa aiheuttaa vielä paljonkin korjaavia liikkeitä, mutta toivottavasti ne ovat vain pieniä. Eilen loppuun saatettu saksankielinen tiivistelmä auttoi näkemään asioita hieman eri valossa. Tiivistämisen taidon olen aina osannut, mutta tuokin tuppasi venymään reilusti yli ohjepituuden.
Vielä gradu pitäisi saada tulostettua kolmena kappaleena ja palautettua Joensuuhun. Sen (ja toki muiden syiden) vuoksi teenkin ensi viikonloppuna reissun Joensuuhun. Gradun palautus -reissu, hassua.
Sitten pitäisi tehdä vielä joku loppuessee annetun materiaalin ja omien opintomietteiden pohjalta. Ja harjoitteluraportti. Piece of cake tämän jälkeen. Sen olen gradun kirjoittamisesta kuitenkin oppinut, että ajatuksen virta on minulla vahva. Vielä kun virran saisi uomiinsa ja paperille niin, että muutkin ymmärtäisivät siitä jotain. Mutta eikös tuo gradu läpi mene, katsotaan asiaa uudestaan sitten kesällä. Tutkinnonhaulla ei ole kiire.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti