Tupa täynnä

Pikkusisko oli luonani käymässä ohikulkumatkallaan. Mieskämppiksen tyttöystävä oli myös tämän viikonlopun täällä, eikä Naiskämppiskään ollut matkoilla. Ei täällä silti ahdasta ole, kun jokainen menee ja tulee omia aikojaan - ja huoneeni kaksi ovea pitävät edelleen huolen siitä, etten kuule, kun ihmiset tulevat kotiin aamuyöstä.

Lauantaina käytiin tarkistamassa terveys-ja kuntoiluteemaiset Olo-messut Sammon lukiossa. Eipä ollut häävit, vaikka lykkäsivät ison kasan lahjakortteja käteen: niin kuntosaleille kuin Viking Linen risteilylle. Tilaisuus oli hyvin pieni, näytteilleasettajat paikallisia terveysintoilijoita (näistä voisin kirjoittaa enemmän, kunhan jaksan) ja nuo mainostettavat kuntosalitkin jossain kävelymatkan ulottumattomissa. Parin euron sisäänpääsymaksukaan ei toisaalta antanut odottaa liikoja. Ja tulipahan käveltyä sinnekin puolelle kaupunkia.

Muuta ohjelmaa emme kolme tuntia kaupungilla käveltyämme jaksaneet järjestää, mutta menimme illalla syömään Classic American Dineriin. Nimensä mukaisesti tämä hampurilaisravintola on sisustettu amerikkalaiseen dinerhenkeen. Se on ollut täynnä aina kun minä olen siitä ohi kulkenut, ja eilenkin saimme paikat puolivahingossa.

Alkupaloiksi tilasimme bataattiranskalaisia, sillä tarjoilija varoitti pitkästä tilausjonosta. Aika hyviä, vaikka kylmettyään ne maistuivat enää lähinnä palaneelta rasvalta. Hampurilaisateriat olivat isoja, joskin eivät kovin kummoisia. Ehkä olisi pitänyt valita jokin muu kuin Classic. Sisko tilasi Hawaiianin, jossa kana oli rintafilettä eikä mitään höttöistä paneroitua kanapiffiä.


Illalla kävimme vielä kämppiksen saunavuorolla taloyhtiön saunassa. Tosi mukava ja siisti sauna, löylyt oli kuumat ja illan viimeisenä vuorona ei tarvitse hätiköidä, että joku tulee kolkuttelee ovelle. Kyllä tuli mukavasti uni silmään sen jälkeen. Tätä voisi tehdä useamminkin, kun vuoro on kuitenkin joka viikko.

Ai joo, leivottiinhan me pullaakin eilen. Tai minä leivoin, sisko katsoi vierestä ja asetteli vadelmat pullien päälle. Hyviä tuli, vaikken ainesosia niin tarkkaan mittaillutkaan ja rasvan sijaan laitoin rypsiöljyä.

Tänään nousimme ylös kirkon kellojen saattelemina. Menimme kirkkoon. Emme tosin jumalanpalvelukseen, vaan katsomaan, miltä tuomiokirkossa näyttää. Sattumoisin siellä oli alkamassa konfirmaatiojumalanpalvelus ja ihmisillä oli juhlavaatteet päällä. Hugo Simbergin taideteokset vilkaistuamme poistuimme aurinkoiseen sunnuntaiaamuun ja kävelimme jälleen pitkän lenkin - tällä kertaa toiselle puolen kaupunkia. Pyynikin jyrkät rinteet ja Eteläpuisto tulivat tutuiksi. Ja kun saavuimme takaisin Rautatienkadulle, ihmiset olivat juuri poistumassa jumalanpalveluksesta.

Kohta menen kokeilemaan, miten taloyhtiön pesukone toimii.